Terhi Mäkelä

s. 1975

Accenture
Liikkeenjohdon konsultti

“Olen kahden vauhdikkaan kouluikäisen tyttären yhtä vauhdikas ja pirskahteleva äiti. Accenturelle hakeuduin suoraan Helsingin yliopistolta valmistuttuani kesällä 1999, vaikken oikein edes ymmärtänyt mitä konsultointi silloin tarkoitti. Se tuntui kuitenkin jännittävältä ja vaihtelevalta – ja sitä se on ollutkin. Suuren talon hyötynä on mahdollisuus tarjota uusia kokemuksia vuosi toisensa jälkeen. Aina on tullut mielenkiintoisia ja erilaisia tehtäviä eteen, uusia asiakkaita, uusia projektikokonaisuuksia ja uusia haasteita. Nautin mahdollisuudesta tehdä töitä porukassa, joka koostuu monen ikäisistä, erilaiset taustat omaavista ja positiivista draivia hehkuvista kollegoista.”

Kuka nainen on inspiroinut sinua ja miksi? 
Tärkein esikuvani on oma äiti. Hän on antanut upean mallin naisesta, joka voi olla yhtä aikaa maailman paras äiti, osaava ammattilainen, kunnianhimoinen ja silti läsnä lapsille aina, kun tarvetta on. Äidin esimerkin vuoksi en ole koskaan ajatellut, ettei olisi asioita mitä nainen ei voisi tai osaisi tehdä. Toinen tärkeä esikuva on ollut lukion äidenkielenopettajani ja nykyisin myös rakas ystäväni Sylvi Honkkila. Sylvi syvensi rakkauttani suomen kieleen ja opetti, että hullu saa olla, muttei tyhmä. Sylvistä huokui sellainen upea arvostus omaan työhön ja rakkaus työn tekemiseen, mikä vaikutti väistämättä positiivisesti myös oppilaisiin ja omalla kohdallani myös asenteeseeni työn ja perheen yhdistämisestä.

Kuka on työntänyt sinua urallasi eteenpäin?
Monet suuresti arvostamani kollegat sekä lähimmäiset perhepiirissä. Olen ollut onnekas, kun olen saanut urani aikana kohdata niin monta hyvää esimiestä. Uskon vakaasti, että hyvä lähtee kiertämään, sillä toivon voivani antaa edes osan saamastani hyvästä tuesta eteenpäin.

Minkä olet urasi aikana kokenut haastavaksi?
Elämän ruuhkavuodet. Monta vuotta meni pienten lasten kanssa niin, etten ajatellut asiaa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että tätä se on. Olen yrittänyt tietoisesti opetella pois siitä tunteesta, ettei ole tarpeeksi hyvä työntekijä, äiti, puoliso, ystävä tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Me naiset etenkin olemme usein kaikkein kriittisempiä juuri itseämme kohtaan.

Jos voisit välttää yhden virheen, mikä se olisi?
Virheistä oppii aina. Toivon osaavani jatkossa puhua tyttärilleni entistä selvemmin itseäni arvostaen, etten sortuisi harmittelemaan puutteita tekemisissäni tai olemuksessani. Parasta olisi, jos osaisin antaa heille uskon siihen, että elämässä voi tehdä ihan mitä vaan mihin uskoo. (Paitsi oppia lentämään, vaikka kuopus siihenkin pitkään uskoi, ”jos tarpeeksi harjoittelee”.)

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa? 
Olla onnellinen ja osata jakaa aikaa ja huomiota tasapainoisesti kaikille elämäni tärkeille alueille.

Paras vinkkisi arjen helpottamiseksi? 
Pyydä apua ja osaa ottaa sitä vastaan. Ei tätä elämää ole tarkoitettu raivattavaksi läpi yksin kärsien ja kitisten. Sitä paitsi apua on myös erittäin mukava antaa toiselle, kun sitä on itsekin saanut.

Neuvosi naisille:
Verkostoitukaa moneen suuntaan sekä miesten että naisten kanssa. Omasta osaamisesta saa olla ylpeä!