s. 1963
Westendinpuiston koulu
Peruskoulun rehtori
”Olen koulutukseltani kasvatustieteeen maisteri luokanopettajan koulutusohjelmasta. Työskentelin ensin kymmenisen vuotta luokanopettajana, sitten apulaisrehtorina. Sijaisuuksien kautta etenin rehtoriksi omassa koulussani. Tein myös parin vuoden rupeaman viraston puolella, hallinnollisemmassa työssä. Silloin kirkastui ajatukseni siitä, että haluan tehdä työtä lasten kanssa päivittäin, joten tie toi takaisin koulupuolelle. Nyt on menossa 12. vuosi samassa koulussa.”
Kuka nainen on inspiroinut sinua ja miksi?
Ei ehkä kukaan yksittäinen. Minulla on ollut erinomaisia naisesimiehiä ja -kollegoita, he varmasti eniten.
Kuka on työntänyt sinua urallasi eteenpäin?
Oma äiti. Nimenomaan siinä mielessä, että äiti on aina kannustanut tekemään työtä, rakentamaan omaa polkuani, ansaitsemaan oman elantoni (ja eläkkeeni), kannustanut taloudelliseen itsenäisyyteen ja myös tekemään parhaani mukaan sellaisia ratkaisuja, että niihin voi olla tyytyväinen. Tätä samaa olen jakanut tyttärelleni.
Minkä olet urasi aikana kokenut haastavaksi?
Asiat ovat aina jotenkin ratkottavissa tai hoidettavissa, mutta joskus ihmissuhteet menevät sellaiseen umpisolmuun, että niitä ei saa auki. Se kun on kahden kauppa. Omalla alallani nimenomaan haasteet joidenkin huoltajien kanssa.
Jos voisit välttää yhden virheen, mikä se olisi?
Miettiä vielä tarkemmin, millä tavalla tuo esille vaikeita asioita tai miten ne esittää.
Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa?
Tavoitteeni on työyhteisö, jossa rakenteet ja prosessit ovat kunnossa ja ihmiset voivat hyvin. Tästä muistutan itseäni säännöllisesti ja siihen tähtään – hyvinvoiviin ihmisiin minun pitää muistaa myös sisällyttää itseni.
Paras vinkkisi arjen helpottamiseksi?
Asia kerrallaan, pieninä palasina – baby steps.
Neuvosi naisille:
Vastuun ja ajankäytön jakaminen lasten ja perheen asioissa, silloin kun se vain on mahdollista, on tärkeää ja järkevää.