Hilkka Kemppi

s. 1988

Suomen Keskustanuoret
Puheenjohtaja

“Tällä hetkellä teen töitä kokopäiväisenä puheenjohtajana Suomen suurimman poliittisen nuorisojärjestön johdossa. Johdan myös Valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa puheenjohtajan nuija kädessäni. Olen koulutukseltani aineenopettaja ja matkailun restonomi. Aikaisemmin olen johtanut muun muassa Keskustan Opiskelijaliittoa ja tehnyt töitä henkilöstöalalla. Minua innostavat globaalit kasvatushankkeet ja ihmisten kyky oppia uutta joka päivä.”

Kuka nainen on inspiroinut sinua ja miksi? 
Minua ovat inspiroineet toistaiseksi Suomen ainoat naispääministerit Anneli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Molemmat naiset ovat sydämellisiä ja kannustavia, ahkeria ja ammattitaitoisia johtajia. Ihailen johtajia, jotka pystyvät kohtaamaan jokaisen ihmisen yksilönä.

Olen rohkaistunut myös edeltäjästäni Anu Vehviläisestä, Suomen Keskustanuorten ensimmäisestä naispuheenjohtajasta. Hän rikkoi lasikaton, jonka myötä saatoin tulla valituksi historian toiseksi 70-vuotiaan järjestön naispuheenjohtajaksi. Paljon on vielä tehtävää, mutta eteenpäin on menty.

Kuka on työntänyt sinua urallasi eteenpäin? 
Perheeni, joka on tukenut minua kaikissa elämäni valinnoissa ennakkoluulottomasti. Uskon, että rohkeus kokeilla ja hypätä mukavuusalueensa ulkopuolelle lähtee aina ympäriltä tulevasta tuesta ja kannustuksesta. Siksi perheiden hyvinvointi ja vanhemmuuden tukeminen ovat ensiarvoisen tärkeitä – pohditaan sitten sitä, mistä suuret johtajat tulevat tai sitä, miten nuorten radikalisoituminen saadaan loppumaan. Olen valtavan kiitollinen kaikesta saamastani tuesta urallani. Poliitikkona ura katkeaa, jos tukea ei löydy.

Minkä olet urasi aikana kokenut haastavaksi?
Johtajuus elää murrosta siinä missä johdettavienkin. Vapaaehtoisten johtamisen toimintakenttä on muuttunut projektiluonteiseksi ja elämyshakuiseksi, niinpä johtajilta tarvitaan myös uudenlaista otetta. Tärkeintä tuntuu olevan kyky motivoida. Uskon, että johtajan henkilökohtainen persoona, vuorovaikutustaidot ja tapa löytää verkostoja ovat koko järjestön toiminnan ja kehittämisen kannalta uudessa ajassa korostuneita asioita. Jos vapaaehtoinen toimija kokee saavansa itselleen iloa ja onnistumista yhdessä tekemisestä, hän on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mielestäni mielikuvat hyvästä johtajasta eivät kohtaa läheskään aina modernin johtajuuden ominaisuuksien vaatimuksia.

Uskon, että moderni johtaminen ja yhteisöjen me-hengen löytäminen ovat avainsanoja minkä tahansa järjestön johtamiseen. Esimerkiksi omassa järjestössäni on tärkeää, että puheenjohtaja osallistuu yhteisiin tapahtumiin sekä tapaa järjestön jäseniä kasvotusten. Palautteen antaminen ja kerääminen on osoittautunut tärkeäksi kannustamisen muodoksi, johon ei voi koskaan panostaa liikaa. Aidon palautteen saaminen on myös osoittautunut hankalaksi, sillä suomalainen perinne pitää kritiikin usein piilossa. Ilman palautetta ei kuitenkaan voi oppia.

Jos voisit välttää yhden virheen, mikä se olisi?
En halua ikinä tulla tilanteeseen, jossa en uskalla uskoa omiin kykyihini toimia esimerkkinä muille ja johtaa. Olen jättänyt hakematta työtehtävää, kun minulle on sanottu, että tehtävä ei sovi nuorille tytöille. Jälkikäteen tämä harmitti, sillä ihmisen ei tulisi koskaan antaa positiivisen uteliaisuutensa loppua.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa? 
En koe johtamista itse päämääräksi, mutta koen sopivani innostamista vaativiin johtotehtäviin. Näen itseni tulevaisuudessa työskentelemässä sosiaalisissa- ja yhteiskunnallisissa johtotehtävissä. Haluan myös olla edesauttamassa sitä tasa-arvon voittoa, kun jokin Suomen palkansaajajärjestö saa johtajakseen ensimmäisen kerran naisen.

Tabut:
Johtamisen vaatimukset ovat muuttuneet, mutta minusta stereotypiat johtajan ulkokuorta kohtaan elävät valitettavan usein edelleen.  Nuorena, iloisena ja värikkäistä vaatteista tykkäävänä naisena johtotehtävässäni kysyn itseltäni lähes joka aamu, että voinko toimia uskottavana johtajana oman luonnollisen persoonani kautta? Johtajat ovat edelleen mielikuvissamme tummiin pukeutuneita leveäharteisia miehiä ja esimerkiksi vastikään vellonut KOFF-kohu paljasti, että naisten vaatteet ja turhamaisuudet saa edelleen puettua heikkouksien synonyymiksi. Voiko leveäharteinen pukumies samaistua rimpsumekkoiseen naiseen ja pitää sitä asiantuntevana auktoriteettina? On ajankohtaista tarkastella millaisia johtajat ovat 100-vuotiaassa Suomessa.

Paras vinkkisi arjen helpottamiseksi? 
Olen oppinut kantapään kautta aikatauluttamaan itselleni aikaa ajatella ja armoa korjata oman johtamisen suuntaa.  On hyvä muistaa, että johtajan työ tiputtaa välillä pilvilinnoista, sillä suurinkin poliittinen johtaja etsii esimerkiksi Suomen suurimman nuorisojärjestön johdossa välillä ratkaisuja lähes 10 000 ihmisen arkipäivän haasteisiin. Jokainen järjestöjohtaja, joka muistaa tekevänsä samalla merkittävää kasvatustyötä, on tämän yhteiskunnan tulevaisuuden kultakimpale. Uskon, että en ole ainoa poliittisen nuorisojärjestön johtaja, joka on auttanut jäseniään pois elämän raskaista hetkistä, etsinyt työpaikkoja jäsenille tai soittanut apua sitä tarvitseville.

Neuvosi naisille:
Lähde joka päivä ulos kotoa omana persoonanasi ja anna itsellesi mahdollisuus oppia vaikeuksista. Aina löytyy joku, jonka päiväkirjassa juuri sinä olet esikuva.