Emma Koskimaa

s. 1993

STTK Opiskelijat
Puheenjohtaja

“Opiskelen tällä hetkellä nuoriso- ja järjestöalaa Humak:ssa, josta myös urani järjestöissä opiskelijoiden ja nuorten puolestapuhujana lähti. Ennen ammattikorkeaa en ole ollut juurikaan aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa. Hain opiskelijakunnan hallitukseen puhtaasta uteliaisuudesta ja se olikin yksi parhaista päätöksistä, jonka 19-vuotiaana olisin voinut tehdä. Kaksi vuotta toimin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana kehittämässä järjestöä sekä johtamassa hallitusta ja henkilöstöä. Opiskelijakunta vaihtui työmarkkinakentäksi ja sen puitteissa on tullut huikeita mahdollisuuksia haastaa ja etsiä omaa itseäni sekä mielenkiinnon kohteitani mm. eläkekeskustelun tiimoilta. Vuosia sitten en olisi ikinä uskonut olevani tässä. Enkä välillä usko vieläkään, ei tämän pitänyt olla minun juttuni. Niin se kuitenkin vain on ja tässä olen hyvä. Elämäni on omani ja sen suuntaan vaikuttaa loppupeleissä vain minun päätökseni.”

Kuka nainen on inspiroinut sinua ja miksi? 
Tämä riippuu niin siitä mihin kaipaa inspiraatiota. Välillä äitini tapa elää elämäänsä viimekädessä lapsiaan ja läheisiään varten on kolahtanut ja välillä vaikutun suuresti itsevarmoista, asiantuntevista, arvonsa tiedostavista ja oman tilansa ottavista naisista. Välillä saman tunteen saa aikaan joku minulle tärkeällä tavalla ajatteleva muun sukupuolen edustaja. Kokonaisuus ratkaisee.

Kuka on työntänyt sinua urallasi eteenpäin? 
Ei kukaan, itse olen pääni laittanut pantiksi tekemisistäni ja toivonut parasta. Tukea on kuitenkin sadellut monesta suunnasta matkallani ja heille olen ikuisesti kiitollinen sydämeni pohjasta.

Minkä olet urasi aikana kokenut haastavaksi? 
Minua on kohdeltu junnuna ja aloittelijana, eikä minua ole alusta asti otettu tosissaan johtajana, vaikka sille ei ole ollut mitään erityistä syytä. Osa menee nuoruuden, osa naiseuden piikkiin. Olen myös usein joutunut piilottamaan empaattisuuteni ja hyväsydämisyyteni, koska ihmiset ovat aivan liian hanakoita käyttämään niitä hyväkseen. Päämäärätietoisella nuorella naisella ei valitettavasti ole varaa olla julkisesti pehmis.

Jos voisit välttää yhden virheen, mikä se olisi?
En unohtaisi omia tarpeitani kaiken muun vaikuttaessa paljon tärkeämmältä. Illuusio asioiden tärkeydestä särkyy nopeasti siinä tilanteessa, kun oma kroppa ja/tai mieli huutaa tuskissaan.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa? 
Uran kannalta haluan oppia jatkuvasti uutta ja syventää asiantuntemustani sekä tarjota sitä kiinnostuneiden käyttöön. Eniten haluan kuitenkin elää täysillä, rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Tabut:
Ulkonäön perusteella arvioiminen on silkkaa tyhmyyttä. Paino, rintojen koko, hiusten tai ihon väri yms. ei määritä älykkyyttä tai kyvykkyyttä, eivätkä ne anna syytä arvottaa ketään. En myöskään voi sietää yleistämistä.

Paras vinkkisi arjen helpottamiseksi? 
Kun tekee mieli tehdä jotain, tee se. Ota vaikka ne torkut. Syö pala suklaata. Jos koet olosi paremmaksi sen jälkeen, voivat velvollisuudet odottaa hetken pidempään. Sinä olet tärkein.

Neuvosi naisille:
Älä ikinä häpeä sitä mitä olet! Mieti kuitenkin ennen kuin teet tai sanot jotain. Olet itse oma käyntikorttisi ja sinun on oltava siihen tyytyväinen. Tämä pätee kaikkiin – sukupuoleen katsomatta.