Annika Saarto

s. 1975

Turun yliopisto
Yliopistotutkija, yksikönjohtaja

“Siskoni aikoinaan keksi, että biologia voisi olla minulle sopiva opiskeluala. Pääsinkin sitä lukemaan Turun yliopistoon. Haaveissa siinsi monen vuoden ajan kehitysyhteistyö Afrikassa, metsitykseen liittyvissä projekteissa. Elämä tuli väliin ja päädyinkin väitöskirjan jälkeen ihan toisaalle, aloittamaan uraa lähes alusta sisäilmatutkijana Työterveyslaitoksella. Se oli opettavaista ja sivistävää aikaa ja sain tehdä työtä moniammatillisissa kokoonpanoissa. Palasin Turun yliopistoon neljä vuotta sitten vetämään aerobiologian yksikköä. Olen vastuussa siitepölytiedottamisesta Suomessa sekä yksikön rakennusmikrobiologian laboratorion toiminnasta. Palvelumme ovat maksullisia eli olemme kuin pieni firma yliopiston sisällä. Metsätutkijana Afrikassa en varmaan koskaan olisi oivaltanut, kuinka paljon pidän ihmisistä ja numeroista! Perheeni kuuluvat puoliso, kaksi poikaa ja kaksi koiraa.”

Kuka nainen on inspiroinut sinua ja miksi?
Ihailen jämäköitä naisjohtajia, joiden itsetunto on niin hyvä, ettei heidän tarvitse korostaa itseään tai käyttäytyä töykeästi. Tutkimuksestaan tai työstään innostuneet ihmiset ovat aina inspiroivia. Päädyin aerobiologian tutkijaksi pitkälti siksi, että Italian vaihto-opiskelijavuoteni professori Carla Alberta Accorsi oli niin humaltunut siitepölyhiukkasten kauneudesta.

Kuka on työntänyt sinua urallasi eteenpäin?
Oikeampi kysymys olisi ehkä ”mikä” eikä ”kuka”, sillä koen, että minua ovat eniten ajaneet eteenpäin olosuhteet. On täytynyt astua tilanteen muuttumisen takia uudelle areenalle, epämukavallekin, ja se on vienyt uraa eteenpäin. Haluan silti mainita kaksi ihmistä, jotka ovat tukeneet minua. Toinen on puolisoni Kaitsu. Toinen on entinen esimieheni Marjukka Laine, joka piti huolen siitä, että pääsin urallani eteenpäin ja että silloisen yksinhuoltaja-arjen ja työn yhdistäminen oli ylipäätään mahdollista.

Minkä olet urasi aikana kokenut haastavaksi?
Aloittaa alusta. Ensimmäisen kerran näin tapahtui, kun siirryin biologina sisäilma-alalle. Toisen kerran, kun aloitin esimiehenä. Uudet roolit ja asiat ovat kyllä opittavissa, mutta se on kuormittavaa. Esimiehenä haastavimmat ja kipeimmät asiat liittyvät ihmisten johtamiseen: kuinka johtaa oikeudenmukaisesti ja reilusti?

Jos voisit välttää yhden virheen, mikä se olisi?
Asioihin reagointi liian äkkipikaisesti. Vaikka sellaista ei tapahtuisikaan usein, yksikin kerta harmittaa ja kaduttaa.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa?
Unelmoin omasta tai miehen kanssa yhteisestä firmasta, ei kuitenkaan päivätyönä. Haluan oppia lisää johtamisesta, vaikeiden kokemustenkin kautta. Tahdon viettää enemmän aikaa metsässä ja hyvien kirjojen äärellä.

Neuvosi naisille:
Liika elämän suunnittelu estää parhaat seikkailut. Työurani on ollut hyvin erilainen kuin millaiseksi sen kuvittelin parikymppisenä. Onneksi!